Tänään käytiin vetämässä rengasta tietä pitkin. Tähän asti olen vedättänyt rengasta vain kuormanvetoharjoituksissa ja pikkumatkoja. Ensin käytiin Pepin kanssa pikkulenkki. Peppi veti kylläkin kumisaapasta, kun sille ei ole tarpeeksi pientä rengasta! Roope huusi pihassa koko ajan. Se oli kateudesta vihreänä. Kun Roopen vuoro tuli, se lähti reippaasti. Ei aluksi edes hoksannut, että tässä on jotain uutta. Varmaan 50m päästiin tietä pitkin ennen kuin se alkoi miettiä, että missä namit. Toiset 50m edettiin hitaammin ja välillä piti namiakin antaa. Kun käskin kääntymään takaisin, niin Roope ei oikein olisikaan halunnut. Mielummin se olisi jatkanut! Päätin kummiskin, että tämä on ihan tarpeeksi ensimmäiseksi harjoitukseksi, joten emme jatkaneet kauemmas. 

Juuri kotiinpäin tuleminen on se, mitä halusin itse asiassa harjoitella. Se on aina vetovälineestä riippumatta hidasta ja koirat eivät meinaa tullakaan kotiin, jos pitää vielä vetää. Siispä yleensä joudun potkimaan vauhtia, jotta päästään kotiin. Nyt Roope joutui ihan itse vetämään renkaan perille asti. Hitaasti, mutta veti silti. Aina välillä se pysähtyi odottamaan namia, mutta olin paluumatkalla hiljaa ja Roope jatkoi matkaa ilman uutta käskyä! Tokihan se tiesi, että kotona saa varmasti namia.  

Tosi tyytyväinen olen koirien suorituksiin tänään! Jos tiet joku päivä vähän kuivuisivat siedettävämpään kuntoon, niin päästäisiin kickbikella oikealle lenkille. Koirat todella kaipaavat jo kunnon juoksemista.