Tämänpäiväinen kuormanvetoharjoittelu oli opettavainen. Toisin sanoen ei mennyt hyvin! Keli oli luistava. Ajattelin, että voin helposti lisätä rekeen painoja reippaasti. Laitoin reen valmiiksi (noin 100kg painoja) ja houkuttimena käytin vain muovipurkin kantta. Puin Roopelle iloisella tuulella valjaat ja toin sen reen eteen.

Pyysin Roopea vetämään ja se vain vähän nojasi eteen. Reki ei liikkunut. Kannustin ja lopulta Roope sai reen vähän liikkeelle. Veto meni vinoon ja reki jäi hankeen kiinni. Kannustin taas Roopea jatkamaan ja autoin reen liikkeelle. Roope pääsi kannen luo ja annoin sille reippaasti kehuen namit.

Tässä vaiheessa olisi pitänyt lopettaa. Jälkiviisautta. Roope oli selvästi haluton, mutta enhän minä tajunnut siitä ottaa vihjettä. Aloituspainokin oli varmaan liian suuri.

Vein reen takaisin ja asetuin vielä itse kyytiin. Roope vähän nojasi eteenpäin eikä reki liikkunut. Päätin nousta pois kyydistä, mutta Roope ei sen vertaa vetänyt että reki olisi aloituspainollakaan liikkunut.Odotin ja kannustin. Odotin ja lopulta päätin lisätä houkutinta. Vein namipurkin eteen ja palasin taakse. Se ei tuottanut mitään tulosta, joten menin eteen kannustamaan. Reki ei liikkunut. Odotin ja houkuttelin. Kävelin poispäin. Ei tapahtunut mitään.

Taisin tunnin verran tehdä kaikenlaista. Kävin sisällä hakemassa lisää vaatetta. Otin kerran Roopen pois reen eestä ja juoksutin sitä vähän eestaas. Kävin tekemässä lumitöitä ja annoin Roopen käsittää, että se ei pääse työtä tekemättä pois. Kannustin ja kannustin. Seisoin vieressä, edessä ja takana. Aina välillä Roope vähän nojasi eteen, mutta ei oikeasti vetänyt. Lopulta työnsin itse reen liikkeelle.

Lopuksi otin painot pois reestä. Menin itse painoksi ja Roope sai vedettyä reen ja minut ilman apuja kupille. Kyllä se osaa, kun se vain haluaa! Aina ei vain ole se päivä, jolloin herra haluaa.

Näköjään ei kannata liikaa suunnitella etukäteen harjoituksen kulkua. Seuraavalla kerralla olen taas viisaampi!